Lihavuus

Tietoa potilaalle ja vanhemmille

Matti Salo
Mikael Knip
TAYS lastenklinikka

Milloin lapsi on lihava?

Lapsilla lihavuus voidaan määritellä tilaksi, jossa suhteellinen paino on yli 20 % (alle 120 cm pituisilla), yli 25 % (120 - 160 cm pituisilla) tai yli 30 % (yli 160 cm pituisilla) samanpituisten lasten keskipainon.

Kuinka yleistä lihavuus on?

Suomalaisista lapsista ja nuorista 2 - 10 % on lihavia. 1970- ja 1980 luvuilla tehtyjen väestötutkimusten perusteella nuorten lihavuus näyttää yleistyneen. Lapsena hankittu lihavuus on varsin pysyvää: lihavista murrosikäisistä 80% on lihavia aikuisenakin. Lihavan lapsen vanhemmista toinen tai molemmat on usein myös lihavia.

Lihavuuden syyt

Tavallinen lihavuus johtuu yksinkertaisesti siitä, että yksilö syö enemmän kuin kuluttaa. Joissakin tapauksissa syynä on hormonitoiminnan häiriö tai muu sairaus. Tavallisen lihavuuden kehittymisessä perintötekijöiden osuus näyttää kiistattomalta; lihavan lapsen vanhemmista usein toinen tai molemmat ovat lihavia. Kaksos-tutkimusten mukaan perityvyys on yhtä voimakasta isän ja äidin puolelta. Kaksostutkimukset ovat myös osoittaneet geneettisten ja ympäristötekijöiden välillä olevan merkittävää yhteisvaikutusta; toiset ovat alttiimpia ympäristötekijöiden vaikutukselle kuin toiset. Todennäköistä on, että lihavuuden syntyyn merkittävästi vaikuttavia geenejä on useita. Geneettisen peritymisen ohella lapset perivät vanhemmiltaan ruokailu- ja liikuntatottumuksia mallioppisen kautta.

Lihavuuden haitat

Lapsena hankittuun lihavuuteen liittyy lisääntynyt riski useihin aikuisiän sairauksiin

Lapsuusiässä se altistaa koulukiusaamiselle ja johtaa pahimmillaan sosiaaliseen eritäytymiseen. Lihavuus voi aiheuttaa myös liikuntaharrastusten vaikeutumista, joka edelleen vaikeuttaa laihduttamispyrkimyksiä. Lihava lapsi yleensä kasvaa ja kehittyy ikätovereitaan nopeammin ja saattaa pärjätä hyvin fyysistä voimaa vaativissa tilanteissa. Lihavilla tytöillä murrosikä alkaa keskimäärin hieman aikaisemmin kuin normaalipainoisilla, kun taas lihavilla pojilla se usein viivästyy.

Lihavuuden haittoja

Lihavalle lapselle tehtävät tutkimukset

Lääkärin tekemä tutkimus on yleensä riittävä poissulkemaan hormonihäiriöt tai muut sairaudet lihavuuden aiheuttajana. Tarvittaessa käytetään laboratoriotutkimuksia, mutta ei rutiininomaisesti. Seerumin rasva-arvot on syytä mitata kaikilta lihavilta, koska mahdollinen korkea kolesterolitaso on lisäperuste lihavuuden hoidolle, ja voi myös lisätä motivaatiota.

Lihavuuden hoito

Lihavuuden hoito olisi aloitettava siinä vaiheessa kun suhteellinen paino alkaa selvästi nousta. Lihavuuden ehkäisyssä tavoitteena on suhteellisen painon nousun pysähtyminen. Imeväisikäisen lihavuuteen ei tule puuttua, etenkään jos lapsi on vielä rintaruokinnalla, koska imeväiiän lihavuus on yleensä ohimenevää.

Lapsuusiän lihavuuden tuloksellinen hoito on mahdollista, mutta pysyviin tuloksiin pääsy edellyttää yksilöllistä ja riittävän pitkää hoitoa, sekä usein myös ylipainoisen vanhemman (tai vanhempien) samanaikaista laihtumista. Lihavuuden hoidon kulmakiviä ovat ruokavalion ja syömiskäyttäytymisen pysyvät muutokset sekä liikunnan lisääminen.

Laihdutushoidon onnistuminen edellyttää hyvää motivaatiota sekä lapselta että vanhemmilta. Lapsen tai nuoren sekä vanhempien on heti aluksi syytä pohtia, mitä ovat valmiita tekemään laihduttamisen vuoksi sekä mitä hyötyä, tai mahdollisesti haittaa, laihtuminen heidän mielestään toisi. Vanhempien on hyvä käydä läpi rehellisesti omat laihduskokemuksensa, koska negatiivisina ne saattavat aiheuttaa pessimistisen ennakkoasenteen ja estää motivaation heräämisen. Jos lapselta ja vanhemmilta puuttuu laihdutusmotivaatio, hoito tulee epäonnistumaan ja sen aloitus kannattaa siirtää tulevaisuuteen odottamaan motivaation heräämistä.

Koska yleensä lihava lapsi ei ole ainoa lihava perheessään, on tärkeätä että koko perheen ruokatottumukset noudattavat sama linjaa. Vanhempien rooli on tärkeä, koska he päättävät mitä ruokaa kotoa löytyy. Murrosikäinen nuori on usein halukas laihduttamaan oma-aloitteisesti ja nuoren kohdalla tärkeintä on valaa uskoa nuoreen itseensä laihtumisen onnistumisesta.

Lapsen laihduttamisessa ei saa olla tavoitteena nopea laihduttaminen: kasvuikäisellä riittä tavoitteeksi painon pysyttäminen ennallaan. Laihtuminen on varmaa jos syömistä pystytään vähentämään ja liikuntaa lisäämään. On pyrittävä valitsemaan vähärasvaisimpia ja -sokerisimpia vaihtoehtoja. Välipalojen ja napostelun kautta saattaa tulla huomattava osa päivän energiansaannista.

Laihdutushoidossa on syytä pyrkiä säännölliseen seurantaan kouluterveydenhuollossa tai lääkärillä. Aktiivisessa hoitovaiheessa tapaamisia tulee olla riittävän tiheästi, esim. 2 - 4 viikon välein. Tämän vaiheen kesto tulisi olla vähintään 12 kk. Seuraavan vuoden aikana tapaamisia voi olla 2 - 6 kuukauden välein. Hoidon aikana kannattaa käyttää sekä suullisesti että kirjallisesti sovittuja selkeitä käyntivälin tavoitteita ruokavalio-, syömiskäyttäytymis- ja liikuntamuutoksista sekä kotikirjanpitoa painosta, toteutuneista muutoksista sekä omista tuntemuksista laihdutuksen onnistumisten ja mahdollisten epäonnistumisten hetkinä. Nuoret, voivat hyötyä ryhmäistunnoista, joissa muutaman nuoren ryhmä kokoontuu säännöllisesti lääkärin tai terveydenhoitajan toimiessa ohjaajana.

Tee muutoksia ruokavalioon:

• jokapäiväisen ruuan johonkin kohtaan saatava pysyvä laadullinen muutos;
  esim. rasvainen maito rasvattomaksi, leivänpäällys juustosta kevytjuustoon, suklaapatukat hedelmiksi, tuoremehujen laimennos, limsat light-vaihtoehdoiksi, kahvista sokeri pois ja kerma rasvattomaksi maidoksi, varaa salaatille enemmän tilaa lautasella
• jokapäiväisen ruuan johonkin kohtaan saatava pysvä määrällinen muutos;
  esim. joka aterialla aiempaa pienempi ruokamäärä (mutta älä jätä mitään ruoka-aineryhmää pois) , yksi peruna vähemmän, yksi leivänsiivu vähemmän, karkkeja vain karkkipäivänä
• ruokailuun selvä rytmitys, ei pitkiä taukoja eikä jatkuvaa välipalan syömistä. Aterioiden jättäminen väliin johtaa jatkuvan naposteluun. Kunnon aamupala, lounas ja päivällinen, sekä kevyt välipalaa päivällä ja illalla.
• lisää vihannesten, juuresten ja marjojen käyttöä, suosi täysjyväviljavalmisteita valkoisen viljan sijaan
• vähennä näkyvän rasvan käyttöä (leivän päälle mahdollisimman ohut kerros ja 40 % margariinia)
• vähennä piilorasvan käyttöä (valitse rasvaton maito ja jogurtti, vähärasvaiset juustot, kokolihatuotteet makkaran sijaan, leivonnaiset ja suklaa juhlapyhien herkuiksi)
• ruoanvalmistuksessa suosittava rasvattomia kypsennysmenetelmiä (keittäminen, mikroaaltouuni, grillaus)

Tee muutoksia syömiskäyttäytymiseesi:

• syö kotona aina samassa paikassa, rajoita tilanteita ja paikkoja joissa syöt
• älä tee muuta syödessäsi, esim. lue tai katso televisiota
• pidä esillä vain se ruokamäärä joka on tarkoitettu sillä kertaa syötäväksi
• rajoita kotona makeisten, jäätelön ja leivonnaisten saatavuus juhlapäiviin
• älä salli ahmimista, pienennä lusikka- ja haarukkakokoa, pureskele huolellisemmin
• käytä näläntunteen voittamiseen esim. ksylitolipurukumia, tai -pastilleja
• aloita säännöllinen painonseuranta. Punnitse viikottain, mutta älä päivittäin.

Lisää energiankulutustasi:

• lisää arkipäivän liikuntaa; hissin sijasta käytä portaita, bussin sijasta kävele tai pyöräile kouluun
• lyhyemmillä kauppamatkoilla käytä polkupyörää tai kävele. Nuoren kanssa voit tehdä sopimuksen säännöllistä perheen kaupparetkien (kävellen) ja siivouksen tekemisistä
• aloita (mielellään vanhemmat ja lapsi yhdessä) säännöllinen mielellään päivittäinen liikuntaharrastus; esim. kävely, hölkkä, uinti, sulkapallo jne.

Pienten päivittäisten ruokavaliomuutosten teoreettinen vaikutus painoon ensimmäisen vuoden laihduttamisessa.

Muutos päivittäisessä ruokavaliossa	Vaikutus painoon vuodessa
6 dl kulutusmaitoa 6 dl rasvatonta maitoa	10 kg
1 l kevytmaitoa 6 dl kevytmaitoa	8 kg
10g rasvaa leivän päällä × 6 siivua sipaisu rasvaa × 6 siivua	20 kg
2 lasia mehua tai pullo limsaa sama määrä vettä	6 kg
1 suklaapatukka pois	10 kg
6 sokeripalaa pois	3 kg

Lastenendokrinologit