Kirsti Näntö-Salonen (TYKS)
Päivi Tapanainen (OYKS)
Aivokasvaimiin sinänsä ja erityisesti niiden hoitoihin saattaa liittyä kasvun ja hormonitoiminnan häiriöitä, joihin on onneksi olemassa hyviä hoitokeinoja. Pituuskasvun hidastuminen, ennenaikainen tai viivästynyt murrosiän kehitys ja erilaiset hormonivajaukset ovat ongelmia, jotka usein tulevat esiin vasta pitkäänkin syöpähoidon päättymisen jälkeen. Syöpätaudin sairastanutta lasta tai nuorta seurataan tämän vuoksi tarkasti vielä aikuisiässäkin, jotta näitä häiriötä voidaan tarvittaessa hoitaa.
Aivojen säätelykeskus hypothalamus ja aivolisäke ohjaavat kasvua, kilpirauhasen, lisämunuaisten ja sukurauhasten toimintaa ja osallistuvat vesitasapainon säätelyyn. Kasvain tai sen leikkaushoito, sädehoito ja solusalpaajat voivat vaurioittaa tätä järjestelmää.
Aivokasvainten hoidon seurauksena pituuskasvu häiriintyy usein. Hoidon aikana ravitsemus-ongelmat ja useat solusalpaajalääkkeet haittaavat kasvua. Pään ja kaulan alueen sädehoito aiheuttaa usein kilpirauhasen vajaatoiminnan, joka hoitamattomana hidastaa kasvua. Sädehoito johtaa usein myös kasvuhormonivajaukseen, joka kehittyy vähitellen muutamassa vuodessa. Selkäydinkanavan sädehoidon yhteydessä selkärangan kasvulevyt voivat vaurioitua, mikä huonontaa selkärangan kasvua. Murrosiän kehitys käynnistyy lisäksi usein tavallista varhemmin, jolloin kasvukausi voi jäädä liian lyhyeksi. Monet potilaat tarvitsevat korvaushoitona kilpirauhashormonia ja kasvuhormonia. Kasvuhormonihoitoa jatketaan kasvukauden ajan, ja ainakin osa potilaista voi tarvita sitä aikuisenakin. Kasvuhormonihoito ei suurenna kasvainten uusiutumisriskiä. Liian varhaista murrosiän kehitystä voidaan tarvittaessa jarruttaa lääkehoidolla.
Ruokahalun säätely saattaa joidenkin kasvainten ja niiden hoitojen yhteydessä häiriintyä. Moniin kasvainhoitoihin kuuluu glukokortikoidilääkkeitä, jotka aiheuttavat sivuvaikutuksena ruokahalun lisääntymistä ja lihomista. Jos lapsen näkö on huono tai liikkuminen muuten vaikeaa, ylipainon riski on suuri. Ruokavalio ja liikunnasta huolehtiminen ovat lihomisen estämisessä oleellisia. Hormonivajeisiin liittyvä ylipainotaipumus korjaantuu korvaushoidoilla.
Aivokasvainten sädehoidon yhteydessä kilpirauhanen joutuu myös saamaan pienen sädeannoksen, joka voi johtaa jonkinasteiseen vajaatoimintaan. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös kehittyä ylempien säätelykeskusten vaurioituessa. Hoitona on kilpirauhashormoni eli tyroksiini, jota otetaan päivittäin tabletteina.
Monet solusalpaajalääkkeet ja sädehoito voivart vaurioittaa sukurauhasia tai niiden toiminnan säätelyä. Joskus tarvitaan hormonikorvaushoitoja. Lisääntymiskyvyn ongelmien hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet viime vuosina huomattavasti.
Aivojen säätelykeskusten vaurioituminen voi johtaa häiriöön lisämunuaiskuoren toiminnassa, jolloin voidaan tarvita korvaushoitona kortisolihormonia joko säännöllisenä päivittäisenä lääkityksenä tai tilanteissa, joissa elimistö joutuu alttiiksi poikkeavalle rasitukselle. Aivolisäke erittää myös hormonia, joka säätelee munuaisten kykyä pidättää vettä elimistössä. Tätäkin hormonia voidaan tarvittaessa antaa korvaushoitona, useimmiten nenäsuihkeena.
Syöpähoidon raskaudesta riippuu, kehittyykö potilaille myöhemmin hormonitoiminnan häiriöitä. Hormonivajaukset on tärkeätä havaita mahdollisimman varhain. Lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä seurataan siksi tarkasti, ja esimerkiksi kilpirauhasen toimintaa seurataan säännöllisin välein laboratoriokokeilla. Hormonitoiminnan häiriöiden hoito on useimmiten yksinkertaista korvaushoitoa, jossa annetaan lääkkeenä niitä hormoneja, joita elimistö ei itse pysty tuottamaan.