Kirsti Näntö-Salonen (TYKS)
Päivi Tapanainen (OYKS)
Syöpätauteihin sinänsä ja erityisesti niiden hoitoihin saattaa liittyä kasvun ja hormonitoiminnan häiriöitä, joihin on onneksi olemassa hyviä hoitokeinoja. Pituuskasvun hidastuminen, ennenaikainen tai viivästynyt murrosiän kehitys, erilaiset hormonivajaukset ja lapsettomuuden riski ovat ongelmia, jotka usein tulevat esiin vasta pitkäänkin syöpähoidon päättymisen jälkeen. Syöpätaudin sairastanutta lasta tai nuorta seurataan tämän vuoksi tarkasti vielä aikuisiässäkin, jotta näitä häiriötä voidaan tarvittaessa hoitaa.
Aivojen säätelykeskus hypothalamus ja aivolisäke ohjaavat kasvua, kilpirauhasen, lisämunuaisten ja sukurauhasten toimintaa ja osallistuvat vesitasapainon säätelyyn. Kasvain tai sen leikkaushoito, sädehoito ja solusalpaajat voivat vaurioittaa tätä järjestelmää.
Syöpähoidon seurauksena pituuskasvu usein häiriintyy. Hoidon aikana ravitsemusongelmat ja useat solusalpaajalääkkeet haittaavat kasvua. Pään ja kaulan alueen sädehoito aiheuttaa usein kilpirauhasen vajaatoiminnan, joka hoitamattomana hidastaa kasvua. Keskushermoston sädehoito johtaa usein myös kasvuhormonivajaukseen, joka kehittyy vähitellen muutamassa vuodessa. Selkäydinkanavan sädehoidon yhteydessä selkärangan kasvulevyt voivat vaurioitua, mikä huonontaa selkärangan kasvua. Ellei keskushermoston sädehoitoa ole jouduttu käyttämään, vain harvat potilaat tarvitsevat kasvuhormonihoitoa. Kasvuhormonihoito ei suurenna syövän uusiutumisriskiä. Kasvuhormonihoitoa jatketaan kasvukauden ajan, ja ainakin osa potilaista voi tarvita sitä aikuisenakin.
Ruokahalun säätely saattaa joidenkin kasvainten ja niiden hoitojen yhteydessä häiriintyä. Moniin kasvainhoitoihin kuuluu glukokortikoidilääkkeitä, jotka aiheuttavat sivuvaikutuksena ruokahalun lisääntymistä ja lihomista. Jos lapsen näkö on huono tai liikkuminen muuten vaikeaa, ylipainon riski on suuri. Ruokavalio ja liikunnasta huolehtiminen ovat lihomisen estämisessä oleellisia. Hormonivajeisiin liittyvä ylipainotaipumus korjaantuu korvaushoidoilla.
Pään ja kaulan alueen sädehoidon yhteydessä kilpirauhanen joutuu myös saamaan sädeannoksen, joka johtaa usein jonkinasteiseen vajaatoimintaan. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös kehittyä ylempien säätelykeskusten vaurioituessa. Hoitona on kilpirauhashormoni eli tyroksiini, jota otetaan päivittäin tabletteina.
Leukemiahoitoon kuuluu joskus keskushermoston profylaktinen sädehoito pienellä sädeannoksella. Murrosiän kehitys käynnistyy tytöillä tämän hoidon jälkeen usein keskimääräistä aikaisemmin. Poikien murrosiän kehitys käynnistyy useimmiten normaalisti.
Monet solusalpaajalääkkeet ja sädehoito vaurioittavat sukurauhasia. Pojilla kivekset voivat jäädä pienikokoisiksi ja siittiöiden tuotanto voi huonontua.Tytöillä munasarjojen toiminta ei vaurioidu yhtä herkästi, mutta hormonitoiminnan ja munasolujen tuotannon häiriöitä voi esiintyä. Joskus tarvitaan sukuhormonikorvaushoitoa. Lisääntymiskyvyn ongelmia esiintyy usein, mutta niiden hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet viime vuosina huomattavasti.